Dyyggaajaan voi vedota vain toinen dyyggaaja! Onkohan se edes sana, mutta sitä se kuitenkin on, kun roskalavat ja niiden löydöt vetävät vastustamattomasti puoleensa. New Yorkilainen Ariele Alasko jakaa tämän saman intohimon, ja tekee kauniita käyttöesineitä löytämästään puujätteestä. Blogissaan hän välillä huokailee raakamateriaalin hankinnan outoutta, sivullisten katsellessa vierestä. Mutta tämä kaikki vaivannäkö palkitaan lopputyötä katsellessa, se on sen arvoista. Ariele sanoo sen hauskasti, pöytä ikäänkuin sanoo ‘Minä ansaitsen olla kahvipöytä, enkä mädäntyä kaatopaikalla hemmetti soikoon!‘ Puutöiden kauneus on hänen aikaavievässä, yksityiskohtaisessa ja hyvin graafisessa toteutuksessaan. Materiaalin karheus toimii kontrastina töiden hienostuneisuudelle. Käykää tutustumassa Arielen blogiin!
Dumpster diving, that thing that designers and artists have done for years inorder to salvage something that deserves to have a second chance. NY based Ariele Alasko uses reclaimed materials to create beautiful objects. Sometimes she wishes for a cloak of invisibility with the odd stares when dumpster diving, but the end result is so worth it. Ariele herself says it the best, as if the wood speaks for itself ‘I deserve to be a coffee table goddammit, and not rotting in the landfill!’ The beauty of her work lies in the time consuming, attention to detail execution and the roughness of the reclaimed wood creates such a captivating contrast. Check out her blog!